8000 - vesijalanjälkeä, watervoetsporen, Water Footprint

HS Lauantai, 6.4.2013: 8 000

"Kun pukee jalkaansa uudet farkut, ei ehkä tule ajattelleeksi: yksien farkkujen valmistamiseen kuluu 8 000 litraa vettä.
Luvun on laskenut hollantilainen professori Arjen Hoekstra. Hän selvittää tutkimuksissaan eri kulutustuotteiden "vesijalanjälkeä" eli niiden tuotantoon kuluvan veden määrää."
(Lähde Water Footprint)

Bij een YouTube-filmpje hierover staat het volgende in het Nederlands:
"Het maken van een spijkerbroek kost 8000 liter water en in Nederland is het thuisverbruik maar 1% van de totale water "footprint" stelt Arjen Hoekstra, hoogleraar waterbeheer Universiteit Twente.
Door import van goederen ligt 95% van ons waterverbruik in het buitenland en de vraag is of dat zo door kan gaan.
In zijn boek "The Water Footprint of Modern Consumer Society" stelt Hoekstra dat veel exporterende landen met weinig water niet kunnen blijven doorgaan met produceren, wat goed nieuws in voor de Nederlandse landbouw in de toekomst. Lähde: http://bit.ly/10FjIQ2"

Met watergroet vlak  voor de kroning van de Nederlandse waterprins Willem-Alexander tot Koning der Nederlanden. Petrus

Näköalaterasseja Amsterdamissa

Amsterdamilaiset kahvilat tarjoavat terasseineen vilkkaan näköalapaikan katuelämään. Avarampia näkymiä kaipaavan kannattaa kävellä muutama sata metriä keskusrautatieasemalta ja nousta Amsterdamin uuden pääkirjaston (Openbare Bibliotheek Amsterdam,  Oosterdokskade 143) ylimmän kerroksen la Place –ravintolaan. Sen terassilta aukeaa huikea näkymä yli koko kaupungin. Jos unohtaa hissin ja nousee ylös ravintolaan  rullaportaita pitkin, näkee myös kaikki uuden kirjastorakennuksen kerrokset, joissa on avaruutta, valoa ja hauskoja yksityiskohtia.

Kahvilakierrosta voi jatkaa kävelemällä takaisin rautatieasemalle ja nousemalla sen takaa lähtevään (ilmaiseen) lauttaan, joka vie muutamassa minuutissa toiselle puolelle, kaupunginosaan nimeltä Noord, Pohjoinen. Parin sadan metrin päässä lauttarannasta levittäytyy valkoinen matala rakennus, viime vuonna avattu elokuvamuseo Eye (IJpromenade 1). Museo tosin on väärä sana talolle, jossa järjestetään jatkuvasti elokuvaesityksiä ja -festivaaleja, työpajoja yms.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on suuri ravintola, jonka lasiseinä avaa näkymän vilkkaasti liikennöidylle satama-alueelle. Ravintolan terassi on aivan rannassa, ja kauniilla ilmalla siinä kokee olevansa melkein kirjaimellisesti veden päällä.

Lisätietoa:

www.oba.nl

http://www.eyefilm.nl

Leila Haltia

Alankomaat saa uuden kuninkaan - ja kuningattaren

Hollantilaiset valmistautuvat kuninkaallisen perheen vallanvaihtoon perinteisenä Kuningattaren päivänä 30.4. Kruununprinssi Willem Alexanderista tulee silloin kuningas, ja maata vuodesta 1980 hallinnut kuningatar Beatrix astuu 75 vuoden ikäisenä syrjään.

Kuninkaan lisäksi Alankomaat saa myös uuden kuningattaren, kun kruununprinssin puolisosta prinsessa Maximasta tulee kuningatar. Nainen voi siis päästä avioliiton kautta kuningattareksi, mutta mies joutuu vastaavassa tilanteessa tyytymään prinssipuolison asemaan, joissain tapauksissa herttuan arvolla koristettuna. Esimerkiksi kuningatar Beatrixin puoliso, saksalaissyntyinen Claus von Amsberg, tunnettiin prinssi Clausina, ja Ruotsin kruununprinsessa Viktorian kanssa avioitunut Daniel Westling sai  prinssin lisäksi arvonimen Länsi-Götanmaan herttua. Prinssipuolisoita tämä selvä eriarvoisuus ei ole tuntunut haittaavan, ainakaan julkisesti.

Vallanvaihdoksella on Suomelle erityinen merkitys, sillä Willem Alexanderilla on isänsä puolelta suomalaisia sukujuuria, jotka pohjautuvat Ruotsin vallan aikaan 1600-luvulla. Prinssi Clausin suku oli kotoisin Pommerista, joka tuolloin kuului Ruotsille ja jossa asui myös suomalaisia johtohenkilöitä. Näin Eurooppaan tulee ensimmäinen todistetusti suomalaista sukua oleva kuningas!

Lisätietoa:

http://www.koninklijkhuis.nl

http://yle.fi/uutiset/hollannin tulevalla kuninkaalla suomalaiset sukujuuret/6471001

Leila Haltia

Kuningatar Beatrix avasi Rijksmuseumin Amsterdamissa

(HS, sunnuntaina 14. huhtikuuta 2013)

"Alankomaiden kansallismuseon Rijksmuseumin peruskorjaus on kestänyt kymmenisen vuotta. Lauantaina tuhannet hollantilaiset seurasivat museon avajaisjuhlallisuujsia Amsterdamissa. Museon kokoelmiin kuuluu muun muassa Rembrandtin Yövartio."

Yövartio = de Nachtwacht; niet alleen de nachtwacht, maar ook nog vele andere interessante zaken. De geschiedenis van Nederland in een notendop (Alankomaiden historia pähkinänkuoressa!).
Katso: historiek.net internettissa.
Terveisin, Petrus

Jos et ole vielä koskaan käynyt Amsterdamissa, tai vaikka olisitkin, on tänä vuonna erityisen monta hyvää syytä palata kaupunkiin. Kaupungissa vietetään monenlaisia juhlavuosia:

Amsterdamin kanavat: 400 vuotta
Rijksmuseumin avajaiset
Concertgebouw-konserttitalo: 125 vuotta
Kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri: 125 vuotta
Frans Hals -museo: 125 vuotta
Van Gogh -museo: 40 vuotta ja uudelleenavajaiset
Alankomaiden ja Venäjän vuosi, Eremitaašin Pietari Suuri -näyttely
Felix Meritis -kulttuuri- ja taidekeskus: 225 vuotta
Kuninkaallinen eläintarha Artis: 175 vuotta

KLM:n verkkosivuilla on tapahtumakalenteri juhlavuoden ohjelmasta.
Tarkista kunkin kuukauden tapahtumat täältä!

Suomi - Hollanti 1-1?

Suomella ja Hollannilla menee hyvin Euroopan talousmyllerryksessäkin, ainakin jos katsotaan viime vuoden aikana ilmestyneitä kansainvälisiä vertailuja. Molemmat maat komeilevat kärkisijoilla, olipa sitten kyse kilpailukyvystä, koulutuksesta tai kansalaisten onnellisuudesta. 

Hollantilaisia on kuitenkin alkanut askarruttaa, miksi lähes kaikilla mittareilla mitattuna heidän eteensä kiilaa yksi ja sama maa, Suomi. Tämä vaivasi viime vuonna niin paljon, että tunnettu televisiohahmo Erik van Muiswinkel rakensi uudenvuodenshownsa Vara-televisiokanavalla tuon omituisen tosiasian pohjalle. Sketsit olivat hauskoja ja osuvia, erityisesti tulevaisuuteen sijoittuva loppuhuipennus. Siinä siirtomaaosaaja-hollantilaisten huolella varustama delegaatio saapuu Marsiin ja on juuri huutamassa hurraata, kun jostain ilmestyy pieni pipopäinen mies Suomen lippu kädessään ja toivottaa ”Welcome to Mars”. 

Viime vuosi on ohi, ja suomalaiset tuppaavat unohtamaan hyvät saavutuksensa. Ja ainahan hollantilaisilla on mahdollisuus parantaa sijalukujaan. Tosin se ei näytä olevan ihan helppoa, sillä esimerkiksi juuri ilmestyneessä Freedom of the Press –indeksissä Hollanti on kakkosena, edellään – niinpä niin – Suomi. Talous, koulutus, hyvinvointi, ja vieläpä lehdistönvapaus – onko siinä jo vähän liikaa pienelle pohjoiselle maalle?   

Keskinäisessä kilpailussa ei kannata unohtaa, että Alankomaat on Suomelle hyvin tärkeä kauppakumppani. Viennissä sen edelle menivät vuonna 2011 vain Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Tuonnissa myös Kiina oli listalla ennen Alankomaita, vaikka viimemainittu onkin lisännyt osuuttaan. Kilpakumppanuus ei onneksi ole muun kumppanuuden este!

Lehdistönvapausindeksi:  http://en.wikipedia.org/wiki/Press_Freedom_Index

Leila Haltia