Maahanmuutto ja etninen moninaisuus suomalaisissa ja alankomaalaisissa aikakauslehdissä

Lauantaina 22.2.2014 klo 12 tarkastetaan Tampereen yliopistossa

YTM, B.A. Reeta Pöyhtärin tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja
Immigration and ethnic Diversity in Finnish and Dutch Magazines. Articulations of subject positions and symbolic communities.

Reeta Pöyhtärin väitöskirja tarttuu kaikkialla länsimaissa ajankohtaiseen teemaan, maahanmuuttoon. Samalla kun yksilöt, ryhmät ja ideat liikkuvat ja kohtaavat, yhteiskuntien olemassa olevat rakenteet tulevat haastetuiksi. Sosiaalinen epävarmuus johtaa kysymyksiin siitä, mikä jokin yhteiskunta itsessään on, mitkä sen perustavat tekijät ovat ja ketkä ovat sen jäseniä. Millaisia uusia jäseniä yhteiskuntaan hyväksytään ja millä ehdoilla? Kuinka suhtaudutaan olemassa oleviin vähemmistöihin?

Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka suomalaiset ja alankomaalaiset ajanviete- ja järjestölehdet osallistuivat tähän keskusteluun vuosina 2003–2006. Siinä analysoidaan maahanmuuton ja etnisen moninaisuuden diskursseja sekä maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden artikulaatioita yleisaikakauslehdissä Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdissä Rakentaja ja FNV Bouw Magazine (Bouw), naistenlehdissä Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdissä ET ja Plus Magazine (Plus).

-        -  Minut ohjasi tämän aiheen pariin henkilökohtainen kokemukseni siitä, millaista on olla maahanmuuttaja Hollannissa (asuin siellä 5 vuotta). Vaikka pohjoismaalaisena näyttää ja kuulostaakin samalta kuin paikalliset ihmiset, silti saa eri tilanteissa kokea olevansa erilainen tai ulkopuolinen - entä sitten, jos on erivärinen eikä osaa kieltä. Halusin tutkia sitä, miten media tuottaa ajatuksia ulkopuolisuudesta ja kuulumisesta, Reeta Pöyhtäri kertoo.

Suomalaisissa aikakauslehdissä maahanmuutto ei vielä tutkimusajankohtana ollut yhteiskunnallisesti kovin merkittävä aihe. Sitä käsiteltiin enimmäkseen yksittäisten henkilöiden kokemusten kautta tai tulevaisuuden ilmiönä. Alankomaalaiset aikakauslehdet kertoivat monikulttuurisuuden kriisistä, jonka osana käydään kiivasta keskustelua yhteiskunnan etnisestä moninaisuudesta ja kansakunnan yhtenäisyydestä. Etenkin muslimivähemmistöön kohdistui epäilyksiä. Suomalaisessakin keskustelussa oli viitteitä tästä.

Suomalaisia ja hollantilaisia aikakauslehtiä yhdisti läntisen hyvinvointivaltion myytti. Kaikki lehdet käsittelivät hyvinvointivaltiota ja sen perustuksia, ja maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt sekä heidän subjektiasemansa artikuloitiin suhteessa hyvinvointivaltioon. Suomalaisissa lehdissä tarve ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa oli ratkaiseva sen suhteen, millaisia maahanmuuttajia ja maahanmuuttoa halutaan nyt ja tulevaisuudessa.

Tutkimuksen aineisto on vuosilta 2003-2006, jolloin Suomessa aihetta käsiteltiin aikakauslehdissä vähemmän kuin nykyisin. Reeta Pöyhtäri toteaa:

-        -  Suomessa keskustellaan maahanmuutosta enemmän kuin tutkimusaineistoni ajankohtana ja äänenpainot ovat tiukentuneet ja alkaneet muistuttaa yleiseurooppalaisia, ajoittain ja osittain hyvinkin maahanmuuttovastaisia äänenpainoja. Hollantilainen keskustelu taas on hieman tasoittunut noista vuosista, mutta kiivaampi maahanmuuttokeskustelu kuplii pinnan alla ja odottaa uutta tulemistaan. Edelleen maahanmuuttokeskustelussa on pitkälti kyse siitä, kuka on riittävän hyödyllinen ja millä ehdoilla ihmiset voidaan hyväksyä yhteiskunnan jäseniksi - siinä mielessä mikään ei ole muuttunut.

Lisätietoa:

 

http://www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/tiedote.html?id=92380